Leutsuvaara, tunturi Suomen maanteiden korkeimmalla kohdalla
Joskus sää yllättää, ja tällä kertaa pilvimassa pohjoisesta peitti maisemat Leutsuvaaran huipulta. Retki oli hieno pilvistä huolimatta!
Kaikki Kilpisjärven kulkijat tietävät Muotkatakan levähdyspaikan kohdalla olevan kyltin, joka kertoo paikan olevan Suomen maanteiden korkein kohta. Harvempi kuitenkin on käynyt kävelemässä viereisellä Leutsuvaaralla, vaikka tunturin rinteiltä avautuvat mielettömän hienot maisemat Ruotsin jylhästä Pältsasta etelän kumpuileviin vaaroihin ja rajajokeemme Könkämäenoon.
Jos et siis vielä ole käynyt, muista ensi kerralla varata pysähtymiseen reilun tunnin verran aikaa ja käy ihmeessä tutustumassa tähän Kilpisjärven vähemmän tuttuun tunturiin!
Leutsuvaaralle vievä polku lähtee Muotkatakassa sijaitsevalta levähdyspaikalta. Levähdyspaikalla on myös 1941 - 1945 käydyn sodan viimeisten laukausten muistomerkki.
Polku huipulle ei ole merkitty, mutta se erottuu selvästi tunturimaastosta.
Olimme sopineet retkestä Juulin kanssa aiemmin päivällä, auringon vielä paistaessa lämpimästi, joten
yllättäen autonlasiin tulleet vesipisarat tulivat hieman yllätyksenä. Matkaan lähdettiin silti iloisin mielin!
Elokuisena iltana ei levähdyspaikalla ollut muita autoja, joten tiesimme, että tunturissa tulisi olemaan ainakin rauhallista.
Aivan alkumetreillä huomasimme pilvien liikkuvan hurjaa vauhtia, ja Ruotsin puolella sijaitseva Pältsa tummeni tummenemistaan. Vesisade lakkasi muutamaan pisaraan, mutta alkoi olla selvää että tällä kertaa huipun maisemat jäisivät haaveeksi. Leutsuvaara oli molemmille tuttu kohde entuudestaan ja meillä oli lämpimiä vaatteita mukana, joten uskalsimme jatkaa huippua kohti.
Viitisen minuuttia alla olevan kuvan ottamisen jälkeen peittyivät kaikki Ruotsin puolen tunturit sankan pilvimassan taakse. Lämpö pysyi yllä nousuvaiheessa, mutta selvästi huomasi ilman viilenevän
nopeasti.
Ruotsin puolen tunturit alkoivat peittyä pilviin jo alkumetreillä.
Valkoinen pilvimassa nousi tuntureiden takaa ja lämpötila ylhäällä alkoi tippua nopeasti.
Maisemaa etelään ja vasta asfaltoitua valtatie 21:tä kohti.
Huipulle päästyämme ei näkyvyttä ollut enää juuri lainkaan. Kylmä pohjoistuuli pakotti hakemaan suojaisampaa paikkaa evästaukoa varten.
Sinikkäästi odottelimme taivaan selkenemistä kuvien ottamista varten, mutta sitä ei ennen sormien paleltumista tapahtunut. Niinpä päätimme lähteä alaspäin.
Evästauolla.
Maisemia kelpasi ihastella pilvistä huolimatta. Alempana tunturissa lämpökin alkoi taas palata jäseniin, varsinkin Juulilla kelpasi nautiskella itsetehdyssä islantilaisneuleessaan. Alastulomatkalla alkoi hieman seljetä, ja valtatiekin erottui taas pilvien takaa. Nousu huipulle vei meiltä puolisen tuntia ja saman verran meni alastuloon. Pari haukkaa liiteli pitkin tunturinlaitaa, mutta valitettavasti eivät tulleet tarpeeksi lähelle kuvattavaksi.
Seuraavaksi vielä kuvia Leutsuvaaralta arkistoistamme. Leutsuvaara on hieno retkikohde ihan kaikkina vuodenaikoina, lumipeitteisenä aikana lumikengät ovat paras väline tunturinvalloitukseen. Alempana tunturissa myös liukulumikengät toimivat, mutta ylempänä on usein liaan jäistä ja kovaa lunta liukulumikenkäilyyn.
Vuoden ensimmäisiä auringonlaskuja tammikuussa.
Kaamosaika Kilpisjärvellä on värejä täynnä.
Helmikuussa alkaa päivänvaloa riittää jo pitkälle päivään. Tuulet tiivistävät tunturinrinteiden lumen kovaksi, mikä tekee lumikenkäilystä helpompaa.Maisemaa kohti Ruotsia, takana näkyy vielä Suomen puolella oleva Taatsajärvi. Yöttömän yön aikaan. Kesäisin tunturin laidalla käy usein tuuli, ja maisemista saa nauttia rauhassa ilman sääskiä.
Leutsuvaara on kaunis retkikohde läpi vuoden, mutta erityisesti ruska-aikaan! Sielikkö on alkukesän ensimmäisiä kukkijoita tunturissa. Ensimmäiset kukat tulevat heti lumien sulettua.
Kommentit
Ei kommentteja